Seuraavassa "Suomalaisen kulttuurin päivän kiertokirje", jonka lopussa on kysely kansanedustajaehdokkaille siitä, mitä he aikovat asiamme eteen tehdä. Toivottavasti mahdollisimman moni lähettää noita kolmea kysymystä ehdokkaille! Näistä vastauksista on tarkoitus koota myöhemmin taidenäyttely - eräänlaista seurantaa siis. Kiertokirjeessä kerromme myös TATUSOTU:n tähänastisesta toiminnasta ja toiminnan lähtökohdista, koska niistä on tullut kyselyjä. Kiertokirjeen olisi tarkoitus levitä ympäri maata, jotta saisimme vastauksia jokaisesta vaalipiiristä!
***
Kiertokirje 28.2.2007
TAITEEN- JA TIETEENTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN KULTTUURIALOJEN PÄTKÄTYÖLÄISTEN SOSIAALITURVA ON PALAUTETTAVA!
Taiteen- ja tieteentekijöistä on tullut sosiaaliturvan väliinputoajia. Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”. Viranomaistulkinnan mukaan ”omassa työssään työllistyvä” ei ole uskottavasti työmarkkinoiden käytettävissä, eikä hänelle siksi voida myöntää myöskään työttömyysetuutta.
Putoaminen sosiaaliturvan ulkopuolelle ei koske vain tutkijoita ja eri alojen taiteilijoita (säveltäjiä, muusikoita, kirjailijoita, kuvataiteilijoita, teatterintekijöitä, tanssijoita, sirkuslaisia, elokuvantekijöitä jne.), jotka työskentelevät esimerkiksi apuraha- tai projektirahoituksella, vaan myös muita kulttuurialan silpputyöläisiä, kuten freelance-toimittajia, valokuvaajia, graafikoita, kääntäjiä jne. Jäädessään ilman työttömyysturvaa näiden alojen työntekijä voi pahimmassa tapauksessa jäädä myös vaille toimeentulotukea eli perustuslain vastaisesti kokonaan ilman toimeentuloa.
Työvoimaviranomaisten tulkinnat ovat ennakoimattomia ja vaihtelevat kaupungista toiseen. Työvoimaviranomaisten käytännöt usein myös estävät taiteen- ja tieteentekijöiden uudelleen työllistymisen omalla alallaan. Saadakseen työttömyysturvaa taiteilijan on myytävä työvälineensä ja luovuttava työhuoneestaan. Vailla tutkimusrahoitusta oleva ei saa hakea uutta tutkimusrahoitusta, koska viranomaisille jo pelkkä aie hakea apurahaa riittää todistamaan, että tutkija ”työllistyy omassa työssään”, eikä siksi ole työmarkkinoiden käytettävissä. Estäessään tutkijaa tai taiteilijaa harjoittamasta omaa työtään työvoimaviranomaiset rikkovat Suomen perustuslakia, jonka mukaan julkisen vallan olisi edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön (18§ 2. mom.).
Näiden ongelmien takia olemme perustaneet TATUSOTU-työryhmän. Uskomme, että nämä ratkaisemattomat ongelmat ja suoranaiset laittomuudet tekevät koko yhteiskuntamme ilmapiirin julmemmaksi. Siten ne koskettavat muitakin kuin vain näillä ammattialoilla toimivia.
Keitä me olemme?
TATUSOTU on taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan puolesta työskentelevä työryhmä. TATUSOTU on avoin, sitoutumaton ryhmittymä ja kaikkien eri kulttuurialojen pätkätyöläisten koollekutsuja. Kannustamme ihmisiä järjestäytymään eri puolella Suomea. Toivomme, että kaikki käyttäisivät omia luovia ideoitaan ja verkostojaan yhteisen asiamme hyväksi.
TATUSOTU-työryhmä ja TATUSOTU-blogi perustettiin joulukuussa 2006. Arkistoimme blogiimme (http://www.tatusotu.blogspot.com/) materiaalia, joka liittyy ammattialojemme sosiaali- ja työttömyysturvan ongelmiin (uutisia, lehdistötiedotteita, tapauskertomuksia, mielipidekirjoituksia jne.). Otamme vastaan edelleen tapauskertomuksia, ja käytämme blogia myös tiedotuskanavana.
Tässä kiertokirjeessä kerromme toimintamme taustoista. Lopussa on mallikirje, jota jokainen voi lähettää omalle kansanedustajaehdokkaalleen. Kirjeessä on kolme kysymystä, joihin ehdokkaalta pyydetään vastauksia. Tarkoituksemme on kerätä vastauksista (sekä vastaamatta jättämisistä) myöhemmin taidenäyttely. Toimintamme ei lopu vuoden 2007 eduskuntavaaleihin – nyt se vasta alkaa!
Mitä olemme tähän mennessä tehneet?
Järjestimme Helsingin Ylioppilasteatterissa 24. tammikuuta poliittisen keskustelutilaisuuden otsikolla ”Miksi tutkijoilla ja taiteilijoilla ei ole sosiaaliturvaa?”. Tutkijat, tieteen- ja taiteentekijöiden liittojen edustajat sekä eri puolueiden poliitikot puhuivat tilaisuudessa. Myös yleisökeskustelu oli vilkasta.
http://tatusotu.blogspot.com/2006/12/kutsu-tatusotu-keskustelutilaisuuteen.html
http://tatusotu.blogspot.com/2007/01/lehdisttiedote-miksi-tutkijoilla-ja.html
http://tatusotu.blogspot.com/2007/02/tv-ohjelma-tatusotu-tilaisuudesta.html
Seuraavaksi, ystävänpäivänä 14. helmikuuta, joukko kuvataiteilijoita kutsui yhdessä TATUSOTU-työryhmän kanssa ihmisiä taiteilijatalo Lallukkaan keskustelemaan jatkotoimenpiteistä. Siellä järjestäydyimme laajemman Hengenviljelijät-nimikkeen alle.
http://tatusotu.blogspot.com/2007/02/kutsu-lallukkaan-1422007.html
Perjantaina 2. maaliskuuta on eri kulttuurialojen pätkätyöläisten yhteinen mielenosoitus, jota olemme järjestäneet yhdessä kuvataiteilijoiden kanssa. Mielenosoitus pidetään eduskuntatalon portailla. Iloksemme useat liitot ja yhdistykset ovat tulleet mukaan tukemaan tapahtumaa.
http://tatusotu.blogspot.com/2007/02/kutsu-mielenosoitukseen-perjantaina_21.html
Olemme myös laatineet kiertokirjeen, jota voi lähettää työministeri Tarja Filatoville sekä sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataiselle. Kirjemalli löytyy blogista:
http://tatusotu.blogspot.com/2007/02/kiertokirje.html
Mitä seuraavaksi?
Nyt alkaa olla viimeinen hetki kysyä omalta kansanedustajaehdokkaalta, miten hän aikoo turvata taiteen, tieteen ja kulttuurin tulevaisuuden maassamme – vai aikooko lainkaan.
Toivomme, että saadut vastaukset (tai kopiot niistä) lähetettäisiin postitse tai sähköpostitse meille, jotta voimme toimittaa ne eteenpäin taideteosta varten:
TATUSOTU
c/o Martti-Tapio Kuuskoski
Isokaari 20 A 22
00200 Helsinki
Sähköposti: martti.kuuskoski (at) helsinki.fi
Jatketaan hyvin alkanutta yhteistyötä – yli ammattirajojen, sekä yli puolue-, liitto-, kieli- ja kansallisuusrajojen!
Helsingissä suomalaisen kulttuurin päivänä 28. helmikuuta 2007
TATUSOTU-työryhmä
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Hyvä kansanedustajaehdokas!
Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
Lisätietoa alamme ongelmista löytyy osoitteesta http://tatusotu.blogspot.com/
Eri kulttuurialan pätkätyöläiset lähettävät tätä kyselyä eduskuntavaalien 2007 kansanedustajaehdokkaille. Ehdokkaiden antamista vastauksista kootaan myöhemmin taidenäyttely. Myös vastaamatta jättäminen tullaan huomioimaan näyttelyssä.
Ystävällisin terveisin
(oma nimi, ammatti & yhteystiedot)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Moderaattorille tiedoksi: Vaihda viimeisen virkkeen "huomioimaan" muotoon "ottamaan huomioon". Huomioida on yhtä kuin "tehdä havaintoja", ei sama kuin "ottaa huomioon" Etteivät pääse ehdokkaat irvistelemään.
Nimim: pedantti tutkija
Kommenttisi on nyt huomioitu... ei kun otettu huomioon.
... mutta toisaalta: elävässä suomenkielessä ilmaisujen "ottaa huomioon" ja "huomioida" ero on vähän niin kuin - no, nopeasti tulevat mieleen saksan vastaavat: "wahrnehmen", "in Acht nehmen", "beobachten". Joten olen sitä mieltä että kyllä se "huomioida" käy ihan yhtä hyvin.
Pedantti tutkija on oikeassa. Mitä merkitystä sillä on, mitä sinulle saksan vastaavista sanoista tulee mieleen? Yrität vain brassailla mahdollisella kielitaidollasi. Eikö tässä pitäisi puhua suomea?
En ole vielä saanut kiertokirjettänne, joten ajattelin vastata tässä blogissa alustavasti:
perustulo olisi yksi hyvä tapa ratkaista nämä ongelmat.
Toimittajana, suomentajana ja viestintäalan pätkätyöläisenä tunnen nurjan tilanteen omakohtaisesti nahoissani. Tutkijanuraa ehdin aloitella hetken verran ennen kuin totesin tien raivaamisen apurahaviidakossa toivottomaksi projektiksi, joka vei itse tutkimiselta ajan.
Olen kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalla, vihreiden riveissä ja sitoudun ajamaan pätkätyöläisten asiaa.
154 - Riitta Santala-Köykkä
www.pinseri.fi
Yritänpä vielä vähän perustella paria asiaa, vaikka varsinaisen aiheen sivussa tässä ollaankin.
Saksantaidollani "brassailin" ensinnäkin siksi, että suomen sanaperhe "havaita", "huomata", "huomioida", "ottaa huomioon" vaikuttaa germaaniselta lainalta tai oikeammin suoralta käännökseltä eräistä saksan ilmauksista; "ottaa huomioon" on ikään kuin "ottaa huomaansa", ja nämä ovat varsin lähellä saksan ilmaisuja "in Acht nehmen" ja jopa "wahrnehmen", kaikessa polyseemisessa ja etymologisessa runsaudessaan.
Toiseksi nuo saksan sanat tulivat mieleeni siksi, että tutkimusaiheeni on sattunut viime aikoina olemaan saksankielinen runous. Kaikki vierasperäisten tai -kielisten sanojen käyttöhän on toki BRASSAILUA...
Toinen asia jota haluaisin vielä täsmentää liittyy "elävään suomenkieleen": jos nyt nimittäin käykin niin, että "huomioida" alkaa kuin varkain tarkoittaa samaa kuin "ottaa huomioon" (mitä se ei kenties alunperin tarkoittanut), niin kysymys on varsin tavanomaisesta ja luonnollisesta prosessista. Oikeakielisyys ei ole aina sitä, että seurataan tarkoin olemassaolevia, sanakirjasta löytyviä käsitteenmäärittelyjä.
Kaikella ystävyydellä - tästä jo näkyy, että pedantti (mutta en virheetön!) sanankäyttäjä minäkin olen.
Vielä tuohon pedanttiin mutta näennäiseen kielenhuoltoon: Huomaa, ota huomioon, huomioi Nykysuomen sanakirja, hakusana "huomioida" ("havaita", kyllä vain, "panna merkille", mutta myös "ottaa huomioon"). Joten jos vielä joku "pedantti tutkija" on sitä mieltä, että "huomioida" ei ole missään tapauksessa sama kuin "ottaa huomioon", niin valittakoon asiasta vaikka Kielitoimistoon - nimettömänä, nimimerkillä tai sitten peräti omalla nimellään. Pitäisi tutkia ennen kuin alkaa hutkia - niin olisi minunkin pitänyt.
Lähetä kommentti