Juha-Pekka Väisäsen (Skp) puhe mielenosoituksessa 2.3.

Alla käsitetaiteilija ja Skp:n kansanedustajaehdokas Juha-Pekka Väisäsen mielenosoituksessa pitämä puhe.

* * *

Taiteilijat vaativat perusturvaa

Me kaikki taiteilijat olemme valtavan vauraita, rikkaita – me olemme oikeita ökyporskuttajia – henkisesti.

Suurin osa meistä taiteilijoista on taloudellisesti kuitenkin rapakunnossa, työttömyyspäivärahalla, sossun luukulla, ystävien ja sukulaisten armoilla. Suomen valtio ei pidä meistä taiteilijoista huolta. Se rakastaa voittajia ja maailmanmestareita. Suomessa vapaan taiteen tekijät saivat ensimmäiset laakerinlehtensäkin päähänsä vasta vuosi sitten.

Mitä se valtion huolenpito oikein tarkoittaa? Tarkoittaako se apurahaa, Suomi-palkintoa, näyttökorvausta, matka-apurahaa, dukaattipalkintoa tai stipendiä, jonka saa kerran elämässään tai ei koskaan. Ei – valtion huolenpito tarkoittaa tänään kautta koko Suomen sitä, että taiteilijan on tultava toimeen omillaan. Suomen valtio on kokoomus-keskusta-demari-kulttuuripolitiikallaan ajanut läpi uuden suomen kulttuuripolitiikan, jossa köyhät vain köyhtyvät ja rikkaat vain rikastuvat – ja me taiteilijat siinä samassa pesuvedessä olemme joutuneet likasaaviin – meistä on tullut toisen luokan kansalaisia.

Minä haluan kysyä meiltä lottovoittoon ja apurahoihin uskovilta taiteilijoilta: ”Milloin me alamme nousta kapinaan? Milloin meitä on nöyryytetty tarpeeksi erilaisilla luukuilla? Milloin on tarpeeksi?"

Mitä me taiteilijat oikein tahdomme? Tuskin muuta kuin oikeutta samaan perusturvaan kuin muutkin tässä maassa asuvat. Nyt me taiteilijat olemme ilman yleisiä perusoikeuksia, koska meidät luokitellaan virheellisesti yrittäjiksi. Työvoimatoimistot kertovat meille, että emme ole työmarkkinoiden käytettävissä, koska työllistymme harjoittamassamme ammatissa. Jossain päin Suomea taiteilija saattaa päästä työttömäksi työnhakijaksi jos luopuu työhuoneestaan ja työvälineistään. Verottaja puolestaan toteaa, että taiteen tekeminen on sitä harjoittavalle kallis harrastus, josta aiheutuneita kuluja ei voi vähentää esimerkiksi taideopetuksen palkkatuloista – puhumattakaan, että tärpättikuitteja voisi vähentää siivoojan, postinkantajan, tarjoilijan tai puhelinmyyjän palkasta. Tämä on tämän päivän kulttuuripolitiikkaa.

Mitä se perusturva sitten tarkoittaa? Pysyvää asuntoa, jokapäiväistä ruokaa ja mahdollisuutta ylläpitää ihmissuhteita. Ei kuulosta kalliilta. Eikä se kallista olekaan! Aletaan verottaa pörssikauppaa, nostetaan yritysten voittojen ja pääomien verotusta parilla prosentilla keskieurooppalaiselle keskitasolle niin voimme turvata kaikille köyhille, työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille ja niille jotka eivät voi olla työmarkkinoiden palveluksessa, siis meille kaikille taiteilijoille oikeuden verottomaan 800 euron perusturvaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden ja Kansaneläkelaitoksen erikoistutkijoiden laskelmien mukaan 800 euron perustulon malli on täysin mahdollinen - mutta miksi kokoomus, keskusta ja demarit juoksuttavat meitä kuitenkin luukulta toiselle, soppa- ja leipäjonoihin – miksi nälkätaiteilijan myyttiä pidetään edelleen yllä? Siksi koska ihminen tekee joskus virheitä ja kokoomus, keskusta ja demarit ovat kulttuuri- ja sosiaalipolitiikallaan tehneet ison virheen unohtamalla kulttuurityöntekijät, tutkijat, taiteilijat, opiskelijat, eläkeläiset ja kaikkein vähäosaisimmat.

Taiteilijan työ on erikoisosaamista vaativaa toimintaa, jonka erikoisasema pitää tunnustaa. Lopuksi minä kysynkin meiltä taiteilijat: ”Miksi me emme ala vaatia taiteilijapalkkaa? Miksi me emme innostu Irlannin mallista, jossa puututaan taiteilijan työn verottamiseen?” Minä ainakin provosoidun vaatimaan taiteilijapalkkaa heti, ja minä ainakin vaadin kaikkea alle 1000 euron tuloa verottomaksi heti! Suomen kommunistinen puolue esittää minimipalkkarajaa nostettavaksi 1300 euroon kuussa ja minä ainakin vaadin taiteilijoille maksettavaksi tuota SKP:n ehdottamaa 1300 euron minimipalkkaa ja HETI.

Juha-Pekka Väisäsen
käsitetaiteilija, Helsinki (SKP)
http://www.manifesti.fi/
juha-pekka.vaisanen@manifesti.fi
Puh. 045 657 7215 & 050 573 8598