Sain tänään työministeri Tarja Filatovin vastauksen helmikuiseen kiertokirjeeseemme. Viestin sisältö ei paljoakaan poikkea hänen aikaisemmasta vastauksestaan kansanedustaja Maija Perhon kirjalliseen kysymykseen (2.3.2007).
Haluaisin kiinnittää erityistä huomiota tähän kohtaan: "Pelkästään apurahakauden päättyminen ei välttämättä osoita toiminnan päättymistä. Usein henkilö saattaa itse ilmoittaa työvoimatoimistoon jatkavansa omaa tutkijan tai taiteilijan työtään apurahakauden päättymisestä huolimatta." Täällä julkaisemistamme tapauskertomuksistakin käy kuitenkin ilmi, että usein on käynyt aivan toisin: vaikka henkilö itse ilmoittaa hakevansa töitä apurahakauden päätyttyä ja olevansa työmarkkinoiden käytettävissä, työvoimaviranomaiset katsovat hänen työllistyvän edelleen omassa työssään. Toisin sanoen oletetaan, että työnhakijaksi ilmoittautuva tietyn ammattiryhmän edustaja todennäköisesti valehtelee vakuuttaessaan, ettei aio jatkaa työtään päätoimisesti työttömyyskorvauksen turvin.
Nuo ilmaisut "ei välttämättä osoita" ja "usein"(?) kertovat siitä epäluulon logiikasta, johon työvoimaviranomaisten päätökset niin kovin usein perustuvat. Työministeriö näyttää uskovan tähän eettisesti kyseenalaiseen periaatteeseen joka kyseenalaistaa kansalaisten, tiettyjen kansalaisten eettiset periaatteet...
Eri asia on, voidaanko katsoa, ettei esimerkiksi taiteilijalla tai tutkijalla ole oikeutta pitää yllä ammattitaitoaan - tai hakea oman alansa töitä eli käytännössä usein apurahoja - ollessaan työtön työnhakija. Entä onko oikein, että työnhakijaa vaaditaan luopumaan vaikkapa omaan ammattiinsa kuuluvista työvälineistä saadakseen työttömyysturvan? Tai että työnhakijan oma koulutus ja ammattitaito halutaan kertaheitolla mitätöidä?
Näiden kysymysten pohtimiseen pitäisi löytyä riittämiin aineistoa tässä blogissa julkaistun materiaalin joukosta.
Julkaisen saamani viestin alla sellaisenaan.
(P.R.)
* * *
12.3.2007
Hyvä Pajari Räsänen
Kiitos viestistänne ja näkemyksistänne koskien taiteen- ja tieteentekijöiden työttömyysturvaan liittyviä ongelmia.
Tutkijoiden oikeutta työttömyysturvaan arvioidaan pääsääntöisesti työttömyysturvalain omassa työssä työllistymistä koskevien säännösten perusteella silloin, jos tutkimustyötä ei ole tehty työsuhteessa, vaan esimerkiksi apurahalla. Omassa työssään työllistyvä henkilö tekee työtä yritystoimintaa vastaavasti omaan lukuunsa olematta työ- tai virkasuhteessa. Apurahatutkijoiden ohella myös taiteilijat työllistyvät usein omassa työssään.
Työttömyysturvalain mukaan päätoimisesti omassa työssään työllistyvällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Henkilön katsotaan työllistyvän omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Sivutoimisesti omassa työssään työllistyvä voi saada työttömyysetuutta, mikäli hän muuten täyttää etuuden saamisen edellytykset.
Työvoimatoimikunta arvioi omassa työssä työllistymisen määrän kokonaisharkinnan perusteella ottaen huomioon kaiken toiminnan työllistävyydestä saatavan näytön. Työskentelyapuraha on yksi osoitus päätoimisesta työllistymisestä omassa työssä ainakin kohdennetulla apurahakaudella tai sinä aikana, jona sen turvin on tarkoitus työskennellä.
Tutkijoiden tai taiteilijoiden näkökulmasta ongelmia syntyy lähinnä tilanteissa, joissa aiemmin päätoimiseksi katsottu tutkimustoiminta tai taiteilijan työ jatkuu edelleen, mutta apuraha on päättynyt. Pelkästään apurahakauden päättyminen ei välttämättä osoita toiminnan päättymistä. Usein henkilö saattaa itse ilmoittaa työvoimatoimistoon jatkavansa omaa tutkijan tai taiteilijan työtään apurahakauden päättymisestä huolimatta. Toiminnan jatkuessa oikeutta työttömyysturvaan ei pääsääntöisesti ole. Tämä johtuu siitä, että työttömyysturvalain mukaan aiemmin päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön oikeus työttömyysetuuteen voi alkaa vasta, kun henkilöä aiemmin työllistänyt toiminta on todistettavasti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä vähintään neljän kuukauden ajan. Omassa työssä työllistyminen voi myös muuttua sivutoimiseksi, jos henkilö on vähintään 10 kuukautta omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä.
Vaaditte viestissänne työttömyysturvaa koskevan ohjeistuksen välitöntä päivittämistä ja tieteen- ja taiteentekijöiden ammattiliittojen asiantuntijoiden kuulemista tässä yhteydessä. Valtaosa työttömyysturvalain työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevista säännöksistä, mukaan luettuna omassa työssä työllistymistä koskevat säännökset, ovat luonteeltaan joustavia normeja. Joustavat normit jättävät lakia soveltaville työvoimatoimikunnille ja työvoimatoimistoille tapauskohtaista harkintavaltaa. Harkintavallan käyttöä ohjaa muutoksenhaku-asteiden vakiintunut ratkaisukäytäntö sekä työministeriön antamat ohjeet.
Työministeriön antamat, työttömyysturvaa koskevat ohjeet perustuvat puolestaan lain esitöihin ja muutoksenhakuasteiden ratkaisukäytäntöön. Työministeriön tavoitteena on päivittää vuoden 2007 aikana opiskelua ja työttömyysturvaa koskevaa ohjetta. Samassa yhteydessä pyritään mahdollisuuksien mukaan tarkentamaan ohjeistusta jatko-opiskelijoita (mukaan luettuna väitöskirjan tekijät) koskevilta osin. Ohjeistuksella ei kuitenkaan voida muuttaa muutoksenhakuasteiden vahvistamaa vakiintunutta ratkaisukäytäntöä eikä toisaalta tyhjentävästi rajata työvoima-toimikuntien lakiin perustuvaa tapauskohtaista harkintavaltaa.
Vaaditte viestissänne myös työttömyysturvalain pikaista korjaamista siten, että taiteen- ja tieteentekijöiden tai muiden kulttuurialan pätkä- ja apurahatyöntekijöiden jääminen täysin ilman työttömyysturvaa ei olisi enää mahdollista. Lisäksi esitätte vaatimuksen apurahansaajien sosiaali- ja eläketurvan sisällyttämisestä seuraavaan hallitusohjelmaan.
Lainsäädännön uudistaminen yksittäisten ryhmien tarpeista käsin ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi työttömyysturvalain omassa työssä työllistymistä koskevia säännöksiä sovelletaan taiteen- ja tieteentekijöiden ohella myös muihin ryhmiin, kuten omaishoitajiin. Taiteen- ja tieteentekijöiden sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat vaativat kuitenkin selvittämistä. Hallituksen sosiaalipoliittinen ministeriryhmä onkin 23.2.2007 antanut sosiaali- ja terveysministeriölle apurahalla työskentelevien tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvan jatkoselvitystä koskevan toimeksiannon. Selvitys tehdään virkatyönä toukokuun 2007 loppuun mennessä ja sosiaali- ja terveysministeriö kuulee selvityksen aikana kaikkia osapuolia. Myös työministeriö tulee omalta osaltaan tekemään selvityksen tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvan työvoimapoliittista edellytyksistä.
Ystävällisin terveisin
Tarja Filatov
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Monet meikäläisistä (näilläkin sivuilla) haluavat unohtaa sen, että tosiasiassa on monia tutkijoita, jotka kokevat työttömyyskorvauksen vain yhdeksi rahoitusmuodoksi.
Tästä pitäisi päästä eroon.
Me, jotka toivomme löytävämme työtä yliopiston ulkopuolella, kärsimme turhaan.Työvoimaviranomaiset eivät ole täysin väärässä, vaikka itsekin olen kärsinyt mielivaltaisista, virheellisistä päätöksistä.
Joutua turvautumaan työttömyyskorvaukseen tutkimuksen rahoitusmuotona ei kuulosta kadehdittavalta. Eikä työttömyysetuus ole tosiaankaan tarkoitettu sellaiseksi. Tästä asiasta on syytä keskustella. Mutta on yhtä lailla väärin että ne, jotka toivovat työllistyvänsä tutkijoina yliopiston sisäpuolella joutuvat kärsimään työvoimaviranomaisten mielivaltaisesta epäluulosta koko ammattikuntaa kohtaan.
Niin...
Jos on ollut Akatemian tohtoritutkijana, ei ansiosidonnaisella ja Kulttuurirahaston apurahalla ole juuri eroa.
Koko ajan yhä useammat saavat tutkijakoulutuksen. On mahdotonta, että he kaikki (tai edes puolet heistä) työllistyisivät yliopistossa. Yliopistovirat vähenevät tuottavuusajattelun myötä, tutkijoiden määrä kuitenkin kasvaa.
En kuitenkaan ymmärrä täysin vastaustasi. Sinun mielestäsi siis ihmisillä on oikeus halutessaan työllistyä vain yliopistossa?
Ei, ei, ei ja ei. Minä en puolestani ymmärrä, mistä vedit moisen johtopäätöksen. En todellakaan ajattele, että "ihmisillä on oikeus halutessaan työllistyä vain yliopistossa"(?!).
Sanoin että "on yhtä lailla väärin että" jne., eli sama ongelma koskee sekä yliopistossa työllistymään pyrkiviä että yliopiston ulkopuolella työllistymään pyrkiviä tutkijoita - eikä ainoastaan heitä.
Näissä sähköisissä keskusteluissa on se kummallinen piirre, että usein oletetaan jokaisen kannanoton olevan suunnattu poleemisesti jotakuta vastaan. Jos ajetaan jonkun tietyn ryhmän asiaa, on se mukamas joltakulta muulta pois.
Sitä minä en ymmärrä.
Jos keskustelisimme vastatusten, olisimme todennäköisesti kaikesta samaa mieltä. Vedin johtopäätökseni seuraavasta virkkeestä:
[quote]Mutta on yhtä lailla väärin että ne, jotka toivovat työllistyvänsä tutkijoina yliopiston sisäpuolella joutuvat kärsimään työvoimaviranomaisten mielivaltaisesta epäluulosta koko ammattikuntaa kohtaan.[/quote]
Olen tavallaan täysin samaa mieltä kanssasi. Mutta muistan myös ne ajat, jolloin yliopistolla sai pitää työhuoneen kuusi kuukautta työttömänäkin.
Tällaisesta toiminnasta syntyy helposti ajatus, että tutkija työllistyy omassa työssään, vaikka palkkaa ei tulisikaan.
Aivan, on totta että yliopistolla on saanut ja ilmeisesti saa ainakin joissain tapauksissa edelleen pitää työhuonetta rahoituksen päätyttyä - käytäntö käsittääkseni vaihtelee laitoksittain ja varmasti myös "jonotustilanteen" mukaan.
Mutta laitokset eivät välttämättä kysy tutkijan työllisyystilannetta (epäilenpä, että ristiriidat työvoimaviranomaisten kanssa kyllä tiedostetaan hallinnossa, mutta ne arvokkaat väitöskirjantekijät halutaan pitää talossa - mikä on ihan oikein!); itse olen ollut jonkin aikaa apurahan päätyttyä osa-aikatöissä (kun kokoaikaista työtä ei löytynyt) ja hoitanut kotihoidontuella lapsiani, samalla opettanut ja yrittänyt myös tehdä siinä sivussa väitöskirjaa eteenpäin (silloin en ollut oikeutettu minkäänlaiseen työttömyysturvaan, koska työvoimatoimikunta katsoi minut päätoimiseksi opiskelijaksi); olisin saanut pitää työhuonetta kolmisen kuukautta, mutta luovuin siitä nopeammin, koska pidin kyseenalaisena varata huonetta itselleni, kun ehdin käydä siellä ehkä kerran viikossa muilta töiltäni. Nykyisen vuokrasysteemin ja yleiskustannuslisien aikana tuota työhuoneasiaa on käsittääkseni vähitellen kiristetty, koska rahoituksetta työskentelevä tutkija tulisi myös laitokselle kalliiksi.
Itse olen samaa mieltä kuin esim. liittomme TTL siitä, ettei työttömyyskorvausta tule käyttää tutkimusrahoituksena.
Silti olen myös sitä mieltä, ettei väitöskirjantekijää saa rahoitus- ja/tai palkkatyöpätkien välissä pakottaa keskeyttämään "opintojaan" eli poistumaan yliopiston rekisteristä vuodeksi saadakseen työttömyyskorvausta - tuo on järjetön, kohtuuton vaatimus.
Eikä tutkijoita ja taiteilijoita saa estää pitämästä yllä ammattitaitoaan tai esim. laatimasta tutkimussuunnitelmia ja apurahahakemuksia - siis hakemasta töitä!
Kommentteja ministeri Filatovin vastaukseen
Työministeri Filatoville osoitetussa kysymyksessä olevat näkemykset ovat paitsi Pajari Räsäsen, niin hyvin suuren joukon tutkijoita ja taiteilijoita. Ei ole ainoastaan toivottavaa vaan todella välttämätöntä, että tämä ministeri Filatovin esittämä käytäntö rupeaa olemaan historiaa, ja muutos tapahtuu seuraavalla vaalikaudella.
Ministerin vastauksesta näkee kuinka kasvoton byrokratia voi ottaa uhrikseen minkä tahansa tilanteeseen sopivan ihmisryhmän. Palloa voidaan loputtomasti heitellä taholta toiselle niin, ettei kukaan ota lopulta vastuuta mistään.
Lopuksi haluan kysyä, onko Suomella varaa kohdella henkisen työn tekijöitään tällä tavalla. Vaikutukset eivät ehkä näy lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä tähtäimellä Suomi tulee olemaan vaikeuksissa, jos kulttuurimme näivetyy.
Heli Kuparinen
Ilman muuta on väärin, jos ihmiset ovat työttömyyskorvauksella jatkaneet työskentelyä aivan samalla tavalla yliopistolla työhuoneessaan, kuin siellä oikeasti töissä ollessaan. Jos tämä on tämän työttömyysturvan huononnuksen tausta, niin eipä ihme, että tulkintoja on kiristetty työvoimatoimikunnassa. Ongelmahan on itse aiheutettu hyväksikäyttämällä järjestelmää ja sosiaaliturvaa.
Toinen juttu on kokonaan se, että jos ihminen todella on valmis työttömänä ollessaan periaatteessa koska tahansa ja lähes mitä tahansa kokoaikatyötä vastaanottamaan ja sitä odotellessaan tekee eteenpäin väitöskirjaansa, niin mikä siinä sitten voi väärää olla? Eli jos on asianmukaisesti listoilla työnhakijana työkkärissä ja todella sitten jättää sen kirjoitustyönsä kesken kun kutsu käy, niin mitä pahaa siinä on? Vai onko tausta juuri se, että oikeasti nämä ihmiset eivät ole olleet halukkaista menemään muuhun työhön, vaan nostaisivat vain rahoituspätkien väliksi kivaa elatusta?
Aika moni työtön saattaa kirjoittaa esim. romaania kotona odotellessaan aikansa kuluksi ja tämähän pitäisi kaiken logiikan mukaan sitten kieltää. Samoin esim. sosiaalialan ihmiseltä tulee kieltää vapaaehtoistyönä esim. kirkon piirissä tai jossakin järjestössä omaa ammattialaa vastaavan työn tekeminen. Samoin sairaanhoitaja- ja lähihoitajatyöttömät eivät voi hoitaa työttömänä ollessaan vaikkapa vanhoja vanhempiaan, sillä hehän työllistyvät omassa työssään!
SK said...
"Ilman muuta on väärin, jos ihmiset ovat työttömyyskorvauksella jatkaneet työskentelyä aivan samalla tavalla yliopistolla työhuoneessaan, kuin siellä oikeasti töissä ollessaan. Jos tämä on tämän työttömyysturvan huononnuksen tausta, niin eipä ihme, että tulkintoja on kiristetty työvoimatoimikunnassa. Ongelmahan on itse aiheutettu hyväksikäyttämällä järjestelmää ja sosiaaliturvaa."
Anteeksi, mutta saanko kysyä, millä tavalla on käytetty hyväksi ja ketä?! Koska tutkijoiden työllistyminen on lähes kokonaan kiinni siitä, mitä he saavat aikaan, on heittäminen ulos kaikesta jokaisen _lyhyenkin_ työttömyyden aikana vain ja ainoastaan keino estää heitä työllistymästä sen jälkeenkään. Tutkijan työ nyt on monessa tapauksessa hyvin vaikeaa ilman työhuonetta ja yliopiston kirjaston käyttöoikeutta jne jne.
Työttömyyskorvaus ei TODELLAKAAN ole mikään kiero pakkokeino saada ihmiset etsimään töitä jostain muualta kuin omalta alaltaan, vaan korvaus siitä että he ovat työttöminä. Samoin kuin valtio on ihmisiä varten eikä päinvastoin (paitsi ehkä Suomessa). Eikä yliopisto ole mikään yritys, vaan yhteiskunnallinen instituutio jossa tuotetaan korkeinta tietoa ja sivistystä kaikkien hyväksi. Siksi tämä vimma alistaa ne pelkälle yritysmaailmalle on yksinkertaisesti typerää.
Joensuun yliopiston kansleri, suunnittelumaantieteen professori Perttu Vartiainen totesi Suomalaisen Tiedeakatemian seminaarissa, että sattumoisin monipuolisesti suuntautuneet kaupunkiseudut pärjäävät myös taloudellisessa kilpailussa paremmin kuin yksipuolisesti suuntautuneet. Muusta elämästä ja sen laadusta puhumattakaan. Kun IT-ala ei enää vedä tai korvautuu uudella teknologialla, äkkirikastunut Oulu köyhtyy äkisti, kun sillä ei ole mitään muuta. Pelkästään tämän seikan ymmärtäminen vaatii muutakin kuin "innovaatioiden" tutkimusta.
Olisi ehkä fiksua satsata yliopistoissa muuhunkin kuin yksnkertaisuuteen. Nykyinen pyrkimys yliopiston korvaamiseen yritystoiminnan tukemisella on silkkaa tyhmyyttä.
Vielä korjaus edelliseen: Vartiainen onkin nykyään yhteiskuntamaantieteen professori ja Joensuun yliopiston rehtori.
Hei Sampo Villanen ja muut,
yritin kirjoittaa pitkän viestin, mutta se katosi johonkin näköjään matkan varrella. Lyhyesti siis sama: jos tutkijalle tulee pätkä rahoituksien välille, ei ole oikein, kuten täälläkin on tullut esiin, käyttää työttömyyskorvausta väliaikana tutkimuksen rahoituslähteenä. Näin kun jotkut tutkijat toimivat, on aivan ymmärrettävää, että työvoimatoimikunta paheksuu ja evää työttömyyskorvauksen. Tämä toiminta pitäisi saada kitkettyä pois, sillä sehän vie täysin pohjan koko tältä sosiaaliturvakeskustelulta. On tietysti tutkijan oman uran kannalta ikävää, että jos hänelle tulee välipätkiä rahoitukseen ja jos hän haluaa työttömyyskorvausta näille väleille, hänen pitää keskeyttää tutkimuksensa teko. Syyllinen tähän on kyllä rahoituksesta vastuussa oleva henkilö eli esim. tutkimusryhmän johtaja tai tutkija itse, ei yhteyskunta tai työvoimatoimikunta. Nyt tästä joidenkin väärinkäytöksestä joutuvat kärsimään kaikki. Jopa tutkimusryhmien johtajat oppivat varmasti käyttämään tätä hyväksi, kun huomaavat, että tännehän se tulee samalla lailla töihin, vaikka mitään ei maksettaisi.
Lähetä kommentti