YTHS ja opiskelijuuden rajanveto

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS on ilmoittanut, että tästä syksystä alkaen jatko-opiskelijat eivät enää saa käyttää sen terveydenhuoltopalveluja. Säätiö perustelee päätöstä rahapulalla. Toisaalta se uskoo voivansa tarjota parempia palveluja perustutkinto-opiskelijoille, kun jatko-opiskelijat on siivottu pois jonoja kuormittamasta.

Jätin tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen tästä YTHS:n monella tavalla ongelmallisesta päätöksestä.

Rahaa ei todellisuudessa säästy eivätkä jonot lyhene, vaan ainoastaan siirtyvät. Nimittäin kuntiin, jotka jo muutenkin kamppailevat kaoottisen taloustilanteen ja ylikuormittuneen terveydenhuoltojärjestelmän kanssa.

YTHS:n mukaan suuri osa jatko-opiskelijoista on työsuhteessa ja niin ollen oikeutettuja työterveyshuollon palveluihin. Tämä pitää paikkansa vain osittain. Esimerkiksi apurahatutkijat ovat suuri väliinputoajaryhmä, joita työterveyshuolto ei koske. Heille - ja monelle muulle- YTHS:n päätös merkitsee mahdollisesti terveydenhuoltokustannusten nousua ja laadun heikkenemistä.

Kyse on nuorista aikuisista, joiden terveydenhoidon heikentämisellä voi olla pitkäkantoisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat kaikkien tilastojen mukaan lisääntyneet. Myös YTHS:llä jatko-opiskelijat käyttävät ahkerasti nimenomaan mielenterveyspalveluja. On vastuutonta odottaa, että kunnissa pystytään hoitamaan nämä potilaat, kun tiedetään, miten pitkät jonot siellä ovat.

YTHS on ennenkin yrittänyt rajata palveluitaan jatko-opiskelijoiden osalta. Vuonna 2006 se päätti, etteivät nämä enää saa käyttää hammashoitopalveluita. Tuolloin joku kanteli oikeusasiamiehelle, joka päätti, että YTHS:n päätös on lainvastainen ja se piti perua.

On erikoista, että YTHS ei siitä ottanut opikseen vaan yrittää samaa uudelleen, ikään kuin se nyt olisi lain mukaista.

Tässä kirjallinen kysymykseni. Raportoin Tatusotu-blogiin heti, kun saan ministerin vastauksen.

YTHS:n päätös rajata jatko-opiskelijat palvelujensa ulkopuolelle
Eduskunnan puhemiehelle

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on päättänyt, että tästä syksystä alkaen jatko-opiskelijat eivät enää saa käyttää sen tarjoamia terveydenhuollon palveluita, vaikka olisivatkin ylioppilaskunnan jäseniä. Säätiö perustelee päätöstä rahapulalla.

Päätöstä puolustaessaan YTHS on linjannut, että sen perustehtävä on perustutkinto-opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen. Sen mukaan suuri osa jatko-opiskelijoista on töissä ja kuuluu siten työterveyshuollon piiriin. Jatko-opiskelijoiden pudottaminen palvelujen ulkopuolelle vähentää jonoja ja auttaa niin takaamaan paremman palvelun perustutkinto-opiskelijoille.

YTHS:n mukaan jatko-opiskelijat kuormittavat sen palveluja enemmän kuin perustutkinto-opiskelijat. Erityisesti jatko-opiskelijat käyttävät mielenterveyden ja hammashuollon palveluja.

Luultavasti jatko-opiskelijat vaikuttavat tilastoissa käyttävän YTHS:n palveluita ahkerasti siksi, että ne opiskelijat, jotka ovat ylioppilaskunnan jäseniä, ovat maksaneet jäsenmaksunsa nimenomaan voidakseen käyttää terveydenhuoltopalveluita. Esimerkiksi apurahatutkijat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Heille - ja luultavasti myös muille jatko-opiskelijaryhmille - YTHS:n päätös merkitsee jatkossa kalliimpia ja mahdollisesti heikkolaatuisempia palveluita.

Kansanterveydellisesti YTHS:n päätös evätä palvelut nuorilta aikuisilta on arveluttava. Kaikkien tilastojen mukaan nuorten aikuisten mielenterveysongelmat lisääntyvät entisestään. On edesvastuutonta sysätä jatko-opiskelijat kuntien asiakkaiksi jo entisestään pitkiä jonoja kasvattamaan. Sama pätee hammashuoltoon.

Lisäksi asiakkaiden - ja kustannusten - kierrättäminen kuntiin on näennäistä säästöä. Kunnathan rahoittavat YTHS:ää yhdessä opiskelijoiden ja Kelan kanssa.

YTHS yritti vuonna 2006 yksipuolisella päätöksellä evätä jatko-opiskelijoilta hammashuollon palvelut. Tuolloin oikeusasiamies otti kannan, että päätös oli lainvastainen, ja YTHS joutui kumoamaan sen.

Tuolloin sosiaali- ja terveysministeriö lausui kannanottonaan oikeusasiamiehelle tulleeseen kanteluun muun muassa seuraavaa: "Muut perusteet palvelujen rajaamiseen ovat ministeriön käsityksen mukaan lainvastaisia, kuten päätös rajata opiskelijaksi vain perustutkintoa suorittava opiskelija. Ministeriön lausunnon mukaan YTHS on rajannut yksipuolisesti hoitovastuutaan kansanterveyslain ja em. sopimuksen vastaisesti. Sen vuoksi YTHS:n tulisi välittömästi muuttaa toimintakäytäntönsä voimassa olevien säännösten mukaiseksi."

Oikeusasiamies totesi päätöksessään (kursivointi muutettu): "YTHS:n asema yliopisto-opiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestäjänä perustuu kansanterveyslakiin. Lain 14 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoito, sairaanhoito ja suun terveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää muutoin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla. Yliopisto-opiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon järjestämisvastuu on siirtynyt tuon säännöksen nojalla YTHS:lle myös jatko-opiskelijoiden osalta kokonaisuudessaan, suun terveydenhuollon palvelut mukaan lukien."

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko ministeriö tietoinen siitä, että YTHS yrittää jälleen lainvastaisella tavalla rajata osan opiskelijoista palveluidensa ulkopuolelle ja
mihin toimenpiteisiin ministeriössä aiotaan tämän johdosta ryhtyä?
Helsingissä 14 päivänä elokuuta 2009

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr

Kamppailu apurahansaajien sosiaaliturvasta jatkuu

Jätin kesän korvalla valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen siitä, mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysministeriössä on ryhdytty, jotta myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat takaisivat saajalleen sosiaaliturvan.

Laki apurahansaajien sosiaaliturvasta saatiin pitkän työn ja taistelun tuloksena voimaan tämän vuoden alusta. Suuri kiitos siitä, että saimme hallitusohjelmaan lupauksen apurahansaajien sosiaaliturvan järjestämisestä, kuuluu Tatusotu-liikkeelle ja eri apurahansaajatahoja edustaville liitoille.

Lakiin jäi kuitenkin se epäkohta, että alle neljän kuukauden mittaiset apurahajaksot eivät kuulu sen piiriin. Tämä johtuu Maatalousyrittäjien eläkekassan (Mela) (jossa apurahansaajien sosiaaliturva toteutetaan) järjestelmän teknisistä puutteista. Kun laki apurahansaajien sosiaaliturvasta hyväksyttiin eduskunnassa, eduskunta edellyttikin, että epäkohta korjataan jotta myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat takaavat saman sosiaaliturvan kuin sitä pidemmät apurahajaksot.

Nyt laki on ollut voimassa kohta yhdeksän kuukautta, mutta minkäänlaisen selvitystyön tuloksia ei ole STM:stä kuulunut. Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä toteaa, että Melassa tullaan selvitys tekemään, ja että sen tulokset ovat käytettävissä vuoden kuluttua.

Kaksi vuotta sosiaaliturvattomuutta on liian pitkä aika niille, joiden apurahajaksot ovat jatkuvasti alle neljän kuukauden mittaisia. Kuitenkin kyse on vain teknisestä ongelmasta, johon ratkaisu on varmasti löydettävissä. Tämän ministeri Hyssäläkin vastauksessaan myöntää.

Vastauksessaan ministeri toteaa edelleen, että Melaan on perustettu apurahansaajien sosiaaliturva-asioiden kehittämistä varten oma neuvottelukunta. Mahdollisen palautteen neuvottelukunnalle voi välittää sen sihteerin kautta:

Henri Virtanen
Yhteyspäällikkö, apurahansaajat
Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mela
Revontulentie 6, 02100 Espoo

s-posti: henri.virtanen@mela.fi