Väitöskirja apurahakirjailijuudesta

Ohessa tiedote tuoreesta väitöstutkimuksesta, joka käsittelee kirjallisuuden apurahoitusta Suomessa. Tutkimuksesta on uutisoitu mm. täällä.


* * *


TIEDOTE 31.8.2010

Ensimmäinen tutkimus kirjallisuuden apurahoituksesta Suomessa

4.9. väittelevän FM Elina Jokisen (s. 1978) tutkimuksen mukaan tukijärjestelmä on vakiinnuttanut "vapaana kirjailijana" toimimisen kirjailijantyön ihannemalliksi Suomessa.

Suomen kirjailijat ovat pätkätyöläisiä

Kirjailijoiden mielestä apurahan tärkein merkitys on taata työ- ja keskittymisrauha intensiivisen kirjoittamisen vaiheen aikana.

- Kirjailijantyön kannalta olisi parempi, että apurahakaudet olisivat useamman vuoden mittaisia. Lyhyet apurahat saattavat toisinaan toimia jopa tarkoitustaan vastaan: kirjoitusprosessille jatkuva apurahojen hakukierteessä eläminen ei ole hyväksi, Jokinen pohtii.

Suomessa ei ole enää 1990-luvun puolivälin ja 15-vuotisten taiteilija-apurahojen lakkauttamisen jälkeen ollut pitkäkestoista taiteilijatukea, toisin kuin muissa Pohjoismaissa.

Apurahoistaan kirjailija tunnetaan

Useimmat kirjailijat pitävät tärkeimpänä onnistumisensa mittarina kirjallisuuden asiantuntijoiden ja kollegoiden arvostusta. Hyvät lehtiarvostelut koetaan usein tärkeämmiksi kuin hyvät myyntiluvut. Myös laadullisin perustein jaettavista apurahoista on tullut tärkeä ammattitaidon mittari. Valtion taiteilija-apurahalla on kirjailijalle symbolista arvoa: kirjailija kokee olevansa "valtion hyväksymä kirjailija" ja oikeutettu jatkamaan työtään.

2000-luvun itseään markkinoiva kirjailija

Nykykirjailijan ammattitaitoon kuuluu kyky toimia monipuolisesti kirjallisuuden kentällä sekä myös markkinoida itseään. Tämä kertoo kirjailijaihanteen muuttumisesta. Sekä kirjailijoiden että päättäjien kokemukset, apurahapäätökset ja niitä koskeva lehtikirjoittelu todentavat, että vapaan kirjailijan ihanteen rinnalle on noussut "postmoderni ammattikirjailija", joka suhtautuu luomistyöhön ja kirjan markkinointiin ammattimaisen viileästi, romantisoimatta.

Nykyinen julkisen tuen järjestelmä on toiminut 1970-luvun alusta lähtien. Taiteilija- ja kirjastoapurahat ovat kirjallisuuden alan valtion suoran taiteilijatuen merkittävimmät tukimuodot sekä määrällisesti että asemaltaan. Valtion ½, 1-, 3- ja 5-vuotisten taiteilija-apurahojen lisäksi kirjailijat voivat saada apurahoja myös alueellisilta taidetoimikunnilta, kunnilta ja kaupungeilta sekä yksityisiltä säätiöiltä ja rahastoilta.

***

Elina Jokinen aloitti 2003 kirjallisuuden yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa. Samalla käynnistyi väitöstutkimus, jota tekijä on valmistellut Suomen Kulttuurirahaston ja Emil Aaltosen Säätiön tukemana. Tutkimustyön ohessa Jokinen on opettanut äidinkieltä ja kirjallisuutta niin peruskoulu- kuin yliopistotasolla sekä kirjoittanut kirjallisuus- ja kasvatusalan lehtiin. Jokinen on myös äidinkielen ja kirjallisuuden sensori. Jokinen on kerännyt tutkimukseensa tietoja 200 suomalaiselta kirjailijalta.

Elina Jokinen: Vallan kirjailijat. Valtion apurahoituksen merkitys kirjailijoille vuosituhannen vaihteen Suomessa.
Avain
ISBN 978-951-692-761-2, nidottu, 523 s.
http://www.avain.net/

Arvostelukappaleet:
Anna-Riikka Carlson, anna-riikka.carlson[at]avain.net, 040 778 1149

FM Elina Jokisen kirjallisuuden väitöskirjan tarkastustilaisuus järjestetään 4.9.2010 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä professori emeritus Juhani Niemi ja kustoksena professori emerita Leena Kirstinä (Jyväskylän yliopisto).

Lisätietoja:
Elina Jokinen e.jokinen[at]kotiposti.net, puh. 040 522 6940
http://www.kolumbus.fi/elinajokinen

Jyväskylän yliopiston tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus[at]jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Selvitys ehdottaa taiteilijoille työllisyysapurahaa (HS 25.8.)

Helsingin Sanomien (25.8.2010) uutinen Tarja Cronbergin selvityksestä, jossa hän ehdottaa taiteilijoiden työttömyysturvan korvaamista työmarkkinatuen suuruisella työllisyysapurahalla, jota haettaisiin starttirahan tapaan, on herättänyt HS:n keskustelupalstalla - kuten arvata saattaa - paljon keskustelua.

YLEn uutinen (25.8.) "Taiteilijan teoksista tulee vasta puolet tuloista" tässä.

Selvitys "Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo" löytyy täältä.