Julkaisemme kaksi Tatusotu-blogin lukijan anonyymiä tarinaa, joiden teemana on se, miten kenestä tahansa voi tulla asunnoton ja köyhä.
***
"Haluaisin kertoa, kuinka ystävälleni ”Kaukolle" kävi avioeron jälkeen. Kaukon luottotiedot olivat menneet, asunto Munkkiniemessä oli vaimon nimissä, ja kun vaimo erossa muutti pois, oli Kaukonkin muutettava.
Kauko meni sosiaalivirastoon ja kertoi ongelmastaan: hän ei voinut saada vuokra-asuntoa, koska luottotietoja ei ollut. Samalla Kauko tuli maininneeksi, että asuu tauluvarastossaan Hakaniemessä. Tila oli vuokrattu Kaukolle varastotilaksi, joten periaatteessa hän ei olisi saanut siinä asua. Osoitteekseen Kauko ilmoitti "Poste restante Hki 10".
Kauko oli työtön, rahaton ja vailla peseytymismahdollisuuksia. Kellarin ulko-ovi lukittiin illalla kahdeksan jälkeen, koska Kaukon epäiltiin asuvan kellarikomerossa. Ainoa uloskäynti illalla kahdeksan jälkeen oli pieni ikkuna pihan puolella. Siitä Kaukon oli ryömittävä, jos halusi ulos.
Kun Kauko oli asustellut varastossa vuoden päivät, tulivat sosiaalivirkailijat tarkistuskäynnille. He antoivat Kaukolle neuvon mennä töihin ja hankkia itselleen asunnon. Muuta apua heiltä ei tullut.
Tarinalla on silti onnellinen loppu: Kaukon ystävä antoi luottotietonsa menettäneen Kaukon vuokrata nimissään pienen yksiön.
Toinen ystäväni, kuvataitelija, sai potkut mainostoimistosta jouduttuaan viikoksi sairaalaan pahoinpitelyn takia. Hän oli mennyt tappeluun väliin, pelastamaan ystäväänsä pahoinpitelyltä, mutta loukkaantui itse niin pahasti, että joutui sairaalaan. Kun ystäväni kertoi työnantajalle poissaolonsa syyn, työnantaja totesi ykskantaan, että "tuollaisia tappelupukareita ei täällä tarvita".
Kaverini lähti saman tien, järkyttyneenä työnantajansa reaktiosta.
Muutaman kuukauden ajan hän aneli työttömyyskorvauksia - huonolla menestyksellä. Työvoimaviranomainen katsoi, että potkut oli itse aiheutettu, ja ystäväni joutui kuuden viikon karenssille, jolta työttömyysturvaa ei maksettu. Sosiaalitoimistokaan ei myöntänyt toimeentulotukea vaan Kaukoa käskettiin menemään töihin. Töitä vain ei kertakaikkiaan ollut - elettiin lamavuotta 1990.
Kun ystäväni oli aikansa juossut luukulta toiselle, hän pääsi vihdoin nauttimaan työttömyyspäivärahasta ja toimeentulotuesta. Mutta toisin olisi käynyt, jos ystäväni olisi kertonut olevansa kuvataiteilija: hän olisi jäänyt sosiaaliturvan ulkopuolelle, koska viranomaiset olisivat todennäköisesti tulkinneet hänen taiteilijana ”työllistyvän itse omassa työssään”. Hänet olisi jätetty ilman työmarkkinatukea sillä perusteella että työllisti itsensä eikä siksi ollut työmarkkinoiden käytettävissä.
Tahdon vain sanoa, että ihminen voi jäädä ilman asuntoa, työtä ja toimeentuloa monesta eri syystä. Voi monesti olla kiinni sattumasta, miten itse kullekin täällä käy. Siksi ainakin sosiaaliturvan pitäisi olla aukoton, ettei kukaan kohtalon oikutellessa pääse putoamaan turvaverkon läpi."
21. tammikuuta 2011
13. tammikuuta 2011
"Taide sai uuden kehitysohjelman" (Helsingin Sanomat 13.1.2011)
Sivistysvaliokunta julkaisi mietintönsä kulttuuriselonteosta. Esillä on sekä erinomaisia että epäilyttäviä tavoitteita. Ensin mainituista etenkin se, että vihdoin huomioidaan itsensä työllistävien luovien alojen harjoittajat (ks. * viestin lopussa); viimeksi mainituista ennen kaikkea ns. "taiteen edistämiskeskus".
Linkki sivistysvaliokunnan mietintöön 11/2010 vp.
Linkki valtioneuvoston selontekoon kulttuurin tulevaisuudesta.
* * *
Eduskunnan tiedote asiasta 11.1.2011
Sivistysvaliokunta vahvistaisi taiteilijoiden sosiaaliturvaa
Eduskunnan sivistysvaliokunnan mielestä valtioneuvoston kulttuuriselonteko antaa hyvän lähtökohdan taiteen ja kulttuurin merkityksen vahvistamiseen. Valiokunta vahvistaisi kuitenkin muun muassa taiteilijoiden sosiaaliturvaa.
Sivistysvaliokunta hyväksyi selontekoa koskevan mietintönsä 11. tammikuuta (SiVM 11/2010 vp - VNS 4/2010 vp).
Valiokunnan mielestä kulttuuriselonteossa on esitetty paljon hyviä toimenpiteitä ja se antaa hyvät lähtökohdat taiteen ja kulttuurin merkityksen vahvistamiseen tulevaisuudessa. Valiokunta esittää kuitenkin eduskunnan hyväksyttäviksi kahdeksaa kannanottoa, joilla valiokunnan mielestä voidaan valtion toimenpitein tukea ja parantaa taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuutta Suomessa.
Valiokunta ehdottaa, että taiteilijoiden sosiaaliturvaa olisi kehitettävä niin, että nykyistä suurempi osa taiteilijoista saadaan sosiaaliturvan piiriin. Kulttuurialan sosiaali- ja työttömyysturvaan ja eläkekysymyksiin liittyvät erityiskysymykset pitäisi ratkaista niin, että mahdollisimman moni työllistymisen este voidaan poistaa. Lisäksi olisi valmisteltava esitys taiteen keskustoimikunnan muuttamiseksi taiteen edistämiskeskukseksi.
Sivistysvaliokunta ehdottaa lisätoimia ns. nettipiratismin estämiseksi ja digitaalisen aineiston laillisen käytön edistämiseksi. Taiteilijoiden toimeentuloa voitaisiin tukea myös hyvitysmaksujärjestelmää kehittämällä ja uudistamalla. Maksun ulkopuolella ovat tällä hetkellä muun muassa navigaattorit, matkapuhelimet, tietokoneet ja kämmentietokoneet sekä pelikonsolit.
Valiokunta pitää tärkeänä, että rakennushankkeita toteutettaessa edistetään luovuutta ja visuaalisesti kiinnostavaa ympäristöä toteuttamalla ns. prosenttiperiaatetta eli jyvittämällä tietty osa hankkeen kustannuksista taidehankintoihin. Myös kansallisessa muotoiluohjelmassa olisi otettava huomioon palvelumuotoilu, käyttäjälähtöisyys ja kestävä kehitys.
Sivistysvaliokunta vahvistaisi myös taito- ja taideaineiden asemaa perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa.
* * *
Helsingin Sanomat (13.1.2011) kirjoittaa asiasta tämänpäiväisellä kulttuurisivulla näin:
Sivistysvaliokunta: Taiteilijoille sosiaaliturva ja nettipiratismi kuriin
* * *
* Ote sivistysvaliokunnan mietinnöstä:
Itsensä työllistävät luovien alojen harjoittajat. Itsensä työllistävät luovien alojen harjoittajat toimivat tyypillisesti palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa tai näitä yhdistellen. He eivät ole perinteisessä yhden työnantajan työsuhteessa.
Nykyisin itsensä työllistävä luovan työn tekijä voi olla eri viranomaisten näkökulmasta riippuen palkansaajan asemassa, yksinyrittäjä, opiskelija, apurahan saaja tai työtön. Pahimmillaan sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä voi jopa estää itsensä työllistämistä työttömyysturvan heikkenemisen uhatessa.
Tästä itsensä työllistämisestä palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa on muodostunut ns. kolmas tie, joka on monille toimijoille riittävä ja mielekäs tavoite. Kaikesta luovasta taloudesta ja ammatin harjoittamisesta ei tarvitse syntyä kasvuyrittäjyyttä, eikä aina ole mahdollista syntyä työsuhdetta. Toisaalta kolmannen tien kulkijoita tarvitaan, jotta luodaan pohjaa kasvuyrityksille. Monipuoliset luovien alojen toimijoiden verkostot ovat kasvualustoja uusille innovaatioille ja siten myös uusille kasvuyrityksille.
Valiokunta korostaa selonteon toimenpide-ehdotusta siitä, että tunnistetaan luovan työn erityisluonne (työsuhde -ammatinharjoittajuus -yrittäjyys) ja kehitetään sen edellytyksiä, kuten koulutusta, työtiloja sekä viranomaiskohtelua, toimeentuloa ja työllistymistä. Samoin valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että tehdään kattava selvitys kulttuuritoimialan verotuspolitiikan kokonaisuuden kehittämisestä (verotuksen jaksotus, arvonlisäverokohtelu, taidehankintojen verohuojennukset, verotuskohtelun alueellinen yhdenmukaisuus).
Linkki sivistysvaliokunnan mietintöön 11/2010 vp.
Linkki valtioneuvoston selontekoon kulttuurin tulevaisuudesta.
* * *
Eduskunnan tiedote asiasta 11.1.2011
Sivistysvaliokunta vahvistaisi taiteilijoiden sosiaaliturvaa
Eduskunnan sivistysvaliokunnan mielestä valtioneuvoston kulttuuriselonteko antaa hyvän lähtökohdan taiteen ja kulttuurin merkityksen vahvistamiseen. Valiokunta vahvistaisi kuitenkin muun muassa taiteilijoiden sosiaaliturvaa.
Sivistysvaliokunta hyväksyi selontekoa koskevan mietintönsä 11. tammikuuta (SiVM 11/2010 vp - VNS 4/2010 vp).
Valiokunnan mielestä kulttuuriselonteossa on esitetty paljon hyviä toimenpiteitä ja se antaa hyvät lähtökohdat taiteen ja kulttuurin merkityksen vahvistamiseen tulevaisuudessa. Valiokunta esittää kuitenkin eduskunnan hyväksyttäviksi kahdeksaa kannanottoa, joilla valiokunnan mielestä voidaan valtion toimenpitein tukea ja parantaa taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuutta Suomessa.
Valiokunta ehdottaa, että taiteilijoiden sosiaaliturvaa olisi kehitettävä niin, että nykyistä suurempi osa taiteilijoista saadaan sosiaaliturvan piiriin. Kulttuurialan sosiaali- ja työttömyysturvaan ja eläkekysymyksiin liittyvät erityiskysymykset pitäisi ratkaista niin, että mahdollisimman moni työllistymisen este voidaan poistaa. Lisäksi olisi valmisteltava esitys taiteen keskustoimikunnan muuttamiseksi taiteen edistämiskeskukseksi.
Sivistysvaliokunta ehdottaa lisätoimia ns. nettipiratismin estämiseksi ja digitaalisen aineiston laillisen käytön edistämiseksi. Taiteilijoiden toimeentuloa voitaisiin tukea myös hyvitysmaksujärjestelmää kehittämällä ja uudistamalla. Maksun ulkopuolella ovat tällä hetkellä muun muassa navigaattorit, matkapuhelimet, tietokoneet ja kämmentietokoneet sekä pelikonsolit.
Valiokunta pitää tärkeänä, että rakennushankkeita toteutettaessa edistetään luovuutta ja visuaalisesti kiinnostavaa ympäristöä toteuttamalla ns. prosenttiperiaatetta eli jyvittämällä tietty osa hankkeen kustannuksista taidehankintoihin. Myös kansallisessa muotoiluohjelmassa olisi otettava huomioon palvelumuotoilu, käyttäjälähtöisyys ja kestävä kehitys.
Sivistysvaliokunta vahvistaisi myös taito- ja taideaineiden asemaa perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa.
* * *
Helsingin Sanomat (13.1.2011) kirjoittaa asiasta tämänpäiväisellä kulttuurisivulla näin:
Taide sai uuden kehitysohjelman
Eduskunnan sivistysvaliokunta listasi taidelait, jotka vaativat uusimista.
Kuten voidaan huomata, jutun on kuvituksena on käytetty Tatusotu-mielenosoitusta neljän vuoden takaa 2.3.2007. (Videoita mielenosoituksesta sivupaneelissa!)
Vastaava HS:n nettiuutinen eiliseltä (12.1.2011):Sivistysvaliokunta: Taiteilijoille sosiaaliturva ja nettipiratismi kuriin
* * *
* Ote sivistysvaliokunnan mietinnöstä:
Itsensä työllistävät luovien alojen harjoittajat. Itsensä työllistävät luovien alojen harjoittajat toimivat tyypillisesti palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa tai näitä yhdistellen. He eivät ole perinteisessä yhden työnantajan työsuhteessa.
Nykyisin itsensä työllistävä luovan työn tekijä voi olla eri viranomaisten näkökulmasta riippuen palkansaajan asemassa, yksinyrittäjä, opiskelija, apurahan saaja tai työtön. Pahimmillaan sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä voi jopa estää itsensä työllistämistä työttömyysturvan heikkenemisen uhatessa.
Tästä itsensä työllistämisestä palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa on muodostunut ns. kolmas tie, joka on monille toimijoille riittävä ja mielekäs tavoite. Kaikesta luovasta taloudesta ja ammatin harjoittamisesta ei tarvitse syntyä kasvuyrittäjyyttä, eikä aina ole mahdollista syntyä työsuhdetta. Toisaalta kolmannen tien kulkijoita tarvitaan, jotta luodaan pohjaa kasvuyrityksille. Monipuoliset luovien alojen toimijoiden verkostot ovat kasvualustoja uusille innovaatioille ja siten myös uusille kasvuyrityksille.
Valiokunta korostaa selonteon toimenpide-ehdotusta siitä, että tunnistetaan luovan työn erityisluonne (työsuhde -ammatinharjoittajuus -yrittäjyys) ja kehitetään sen edellytyksiä, kuten koulutusta, työtiloja sekä viranomaiskohtelua, toimeentuloa ja työllistymistä. Samoin valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että tehdään kattava selvitys kulttuuritoimialan verotuspolitiikan kokonaisuuden kehittämisestä (verotuksen jaksotus, arvonlisäverokohtelu, taidehankintojen verohuojennukset, verotuskohtelun alueellinen yhdenmukaisuus).
8. tammikuuta 2011
Työehtosopimusten ulkopuolelle jäävien asema
Tervetuloa seminaariin:
Sopimaton?
Työehtosopimusten ulkopuolelle jäävien asema
Tiistaina 8.2.2011 klo 13-16 Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen auditoriossa, Revontulentie 6, Espoo
Suomessa on noin 160 000 yksin toimivaa yrittäjää. Näistä yrittäjistä yli kolmasosa ei kuulu ammattiliittoon tai Suomen yrittäjiin. Kun heidän etujaan ei aja kukaan, uhkaa heitä työehtosopimusten ja usein myös sosiaaliturvan ulkopuolelle jääminen. Esimerkiksi yrittäjien lomat, sairausajan korvaukset ja työttömyysturva ovat vähäisiä, jopa olemattomia.
Seminaarissa tarkastellaan yrittäjien ja muiden epävarmassa työssä työskentelevien asemaa kahden teeman kautta. Teemat ovat sopimusyhteiskunnan muutos ja edunvalvonta. Molemmista teemoista etsitään tavoitteita yrittäjien aseman parantamiseksi.
Seminaari on suunnattu erityisesti ammattiliittojen edustajille ja lainsäädännön valmistelijoille ja päättäjille.
Seminaari on osa STTK:n ja TJS Opintokeskuksen Unelmia uudesta työstä -hanketta. Sen tavoitteena on tukea epävarmassa työssä työskenteleviä ja parantaa heidän työehtojaan. Hanke saa rahoitusta
Euroopan sosiaalirahastosta.
Ilmoittautuminen: 31.1.2011 mennessä verkon kautta
www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus/kurssit (käytä hakua)
Lisätietoja:
Unelmia uudesta työstä -hankkeen vetäjä,
kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki, TJS Opintokeskus,
sikke.leinikki@tjs-opintokeskus.fi, puh. 045 6350 673
Ohjelma
Seminaarin juontajana ja paneelikeskustelujen vetäjänä toimii tuottaja, toimittaja Marketta Mattila
Seminaarin avaus Markku Salomaa, johtaja, STTK
Sopimusyhteiskunnan muutos ja tulevaisuuden tavoitteet
Alustus Leila Kostiainen, pääsihteeri, STTK
Paneelikeskustelu, osallistujat:
Tuire Santamäki-Vuori, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, Vihreät
Henri Virtanen, yhteyspäällikkö, Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Pekka Lehto, Eettiset yrittäjät ry
Leila Kostiainen, pääsihteeri, STTK
Edunvalvonta ja tulevaisuuden tavoitteet
Alustus Petri Savolainen, edunvalvontajohtaja, Journalistiliitto
Paneelikeskustelu, osallistujat:
Anu Suoranta, hankekoordinaattori, SAK
Jukka Maarianvaara, edunvalvontajohtaja, Tehy ry
Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat ry
Petri Savolainen, edunvalvontajohtaja, Journalistiliitto
Sanataiteilijaryhmä Sananjalka
Runorakkautta, ajatuksia, säveliä, kuvia, tarinoita, ajatuskiteitä, aavistuksia.
Kahvitarjoilu
********************************************************************************************
Tutustu myös julkaisuun
Yksin sovittu. Osapuolet luottamus ja työmarkkinalogiikka.
Kirjassa tutkijat ja kokeneet työmarkkinatoimijat pohtivat, millä keinoin voidaan rakentaa yhdenvertainen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja turvallinen työelämä, kun tulopoliittista sopimista ei enää ole. Kirjoittajat kokoavat uusia työn teettämisen ja tekemisen tapoja sekä määrittelevät uudelleen ammattiyhdistysliikkeen edustajien ja työnantajien vakiintuneita käytäntöjä.
Kirjan ovat toimittaneet Anu Suoranta ja Anu-Hanna Anttila. Julkaisija Vastapaino.
Sopimaton?
Työehtosopimusten ulkopuolelle jäävien asema
Tiistaina 8.2.2011 klo 13-16 Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen auditoriossa, Revontulentie 6, Espoo
Suomessa on noin 160 000 yksin toimivaa yrittäjää. Näistä yrittäjistä yli kolmasosa ei kuulu ammattiliittoon tai Suomen yrittäjiin. Kun heidän etujaan ei aja kukaan, uhkaa heitä työehtosopimusten ja usein myös sosiaaliturvan ulkopuolelle jääminen. Esimerkiksi yrittäjien lomat, sairausajan korvaukset ja työttömyysturva ovat vähäisiä, jopa olemattomia.
Seminaarissa tarkastellaan yrittäjien ja muiden epävarmassa työssä työskentelevien asemaa kahden teeman kautta. Teemat ovat sopimusyhteiskunnan muutos ja edunvalvonta. Molemmista teemoista etsitään tavoitteita yrittäjien aseman parantamiseksi.
Seminaari on suunnattu erityisesti ammattiliittojen edustajille ja lainsäädännön valmistelijoille ja päättäjille.
Seminaari on osa STTK:n ja TJS Opintokeskuksen Unelmia uudesta työstä -hanketta. Sen tavoitteena on tukea epävarmassa työssä työskenteleviä ja parantaa heidän työehtojaan. Hanke saa rahoitusta
Euroopan sosiaalirahastosta.
Ilmoittautuminen: 31.1.2011 mennessä verkon kautta
www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus/kurssit (käytä hakua)
Lisätietoja:
Unelmia uudesta työstä -hankkeen vetäjä,
kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki, TJS Opintokeskus,
sikke.leinikki@tjs-opintokeskus.fi, puh. 045 6350 673
Ohjelma
Seminaarin juontajana ja paneelikeskustelujen vetäjänä toimii tuottaja, toimittaja Marketta Mattila
Seminaarin avaus Markku Salomaa, johtaja, STTK
Sopimusyhteiskunnan muutos ja tulevaisuuden tavoitteet
Alustus Leila Kostiainen, pääsihteeri, STTK
Paneelikeskustelu, osallistujat:
Tuire Santamäki-Vuori, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, Vihreät
Henri Virtanen, yhteyspäällikkö, Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Pekka Lehto, Eettiset yrittäjät ry
Leila Kostiainen, pääsihteeri, STTK
Edunvalvonta ja tulevaisuuden tavoitteet
Alustus Petri Savolainen, edunvalvontajohtaja, Journalistiliitto
Paneelikeskustelu, osallistujat:
Anu Suoranta, hankekoordinaattori, SAK
Jukka Maarianvaara, edunvalvontajohtaja, Tehy ry
Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat ry
Petri Savolainen, edunvalvontajohtaja, Journalistiliitto
Sanataiteilijaryhmä Sananjalka
Runorakkautta, ajatuksia, säveliä, kuvia, tarinoita, ajatuskiteitä, aavistuksia.
Kahvitarjoilu
********************************************************************************************
Tutustu myös julkaisuun
Yksin sovittu. Osapuolet luottamus ja työmarkkinalogiikka.
Kirjassa tutkijat ja kokeneet työmarkkinatoimijat pohtivat, millä keinoin voidaan rakentaa yhdenvertainen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja turvallinen työelämä, kun tulopoliittista sopimista ei enää ole. Kirjoittajat kokoavat uusia työn teettämisen ja tekemisen tapoja sekä määrittelevät uudelleen ammattiyhdistysliikkeen edustajien ja työnantajien vakiintuneita käytäntöjä.
Kirjan ovat toimittaneet Anu Suoranta ja Anu-Hanna Anttila. Julkaisija Vastapaino.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
